"So long to all of my friends
Everyone of them met tragic ends
With every passing day
I’d be lying if I didn’t say
That I miss them all tonight
And if they only knew what I would say"
Huhu koe viikko melkein takana ja hingunniemi odottaa. Ratsastus kisatkin olis lauvantaina edessä ja hui että jänskättää ku en oo kisannu pitkiin aikoihin...tunnillekki pitäs mennä et saisin vähä reenii mutta mul menee ny tunti sivu suuhun äikän kirjotelman ja jonku muun kirja jutun kanssa...harmi:( Mutta nii ehkä tämän postauksen asiana oli ehkä kertoa teille kuinka ikävöin kavereitani, en oo nähny mun tytsyjä pitkään aikaan ja se tuntuu jo pikkasen pahalta. Mul on vaa nii kova ikävä:( Pitäs yrittää nähä mutta kaikilla tahtoo olla aina jotain muuta nii ei päästä kaikki yhtä aikaa samaan paikkaan...noh kyl mä vielä keinot siihen keksin! Ja en tiiä että oonko ollu se ihan paras kaveri mut niih kaikki tekee virheit ja jos joku nii minä opin niistä.
Myönnettävä on myös että hui olen pitkästä aikaa kajonnu sinisiin silmiin...pelottavaa ei oo yhtää mun tapast:D Mut vaikeinta on se että ku et ota selvää mistää, mitä toinen ajattelee ja mitä haluaa. Se on sekavaa ja ajaa mut hulluuden partaalle! Mut asiolla on tapana järjestyy hyvin tai huonosti...ja nyt toivonkin että kyseinen henkilö ei lue tätä teksitiä mut jos lukee nii tietääpähä mitä aattelen! Huhu olipas taas nii tiedotus luontonen postaus että...noh eipä täs oo oikein muutakaan tekemistä ku kirjottaa blogiin ku äikän rattijuoput ei enää kiinnosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti