"talvi kaupungis lämpeni hetkeksi
kun sinä minut mukaan nappasit
enpä illalta paljon toivonutkaan
eipä mielessä käynyt edes ajatuskaan
että tämä valoton yö saisi minut rakastumaan
ja aamuaurinko taas kaiken haihtumaan"
kun sinä minut mukaan nappasit
enpä illalta paljon toivonutkaan
eipä mielessä käynyt edes ajatuskaan
että tämä valoton yö saisi minut rakastumaan
ja aamuaurinko taas kaiken haihtumaan"
Jaahs päädyimpä taas tekemään tällästä jonniinjoutavaa postausta tylsyydessäni. Todellakin huomenna olis edes higun soveltuvuus koe, vittu että pelottaa! Mieles pyörii vaan et entäs jos en pääsekkään sinne sisälle, mitäs sitten...unelmat murskaantuu niiku niillä on tapana vähä tehä. Katsos huonu tuuri seuraa mua melkei joka paikaan...kuitenki yritän ajatella posittivisesti! Oonhan kuitenki ratsastanu sen 6v, pitää vaa yrittää olla siellä aktiivinen ja myönteinen. Toivin vaa nii helvetisti et ne näkis mus sellasta potenttiaalii mitä ne haluu ja muutenki oon nopee oppii uusii asioita. Asiaa kuitenki helpotti mun ratsastuksen ohjaajan rohkaisevat sanat!
Ja on mulla siellä hingus pari tuttuu jotka varmaan tulee moikkaa huomen. Ei voi muuta ku toivoo parsta ja pelätä pahinta!:D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti